Niip, pääsen Nrj in the parkiin! Tyhmää vaan kun on sisällä. Pääsin koska isoveli tyttöystävineen tulee myös, ja eiköhän tuo samainen veli tilannut liput ja ottanut istumapaikat :/ Eipäs tuo mitään. Munhan vika se oli, kun en sanonut että tahdon seistä. Turkuhalliin siis, fanittamaan kaikkia.

Tänään oli koulun retki "läheisellä" leirintäalueella (eihän matkaa ollutkaan kuin joku 7 kilometriä, ja kaikkien oli pakko pyöräillä). Mölkkyä, Petanqueta, köydenvetoa ja uimaankin sai mennä. Köydenvedossa me vastaan ysin ja seiskan tytöt, ja molemmat voitettiin niin helposti että ihan itku tuli. Heti kun sai vetää niin raahattiin ne meidän puolelle, ja eräs mokkeri asian varsin hyvin ilmaisi: "Noi vaan kävelee!".

Vkonloppu yksinään kun kaverit lähtee saareen Muinaistulien yöhön. Pelattiin eilen kohennan kunnossani jalkkista. Mä olin puolustaja, siksi kun mun kipukynnys on niin korkea ettei mua haittaa vaikka pallo tulis päähän tai kaikki juoksisi mua päin. Sinne vaan sekaan. Muut tytöt seisoo paikallaan ja kiljuu. Mä en ikinä muista, että tykkään jalkapallosta. Ja sitten se onkin himokivaa. Mä estin varmaan 90 maalia kun juoksin vaan "vahingossa" poikien eteen ja ne törmäs muhun ja mä sain pallon. Ja silti mut aina valitaan joukkueeseen viimeisten joukossa. Koskakohan ne huomaa tämän pienen tyttösen piilevät kyvyt? Ei koskaan, saanen arvata. Kun joukkueita valitaan, niin ensin otetaan pojat. Sitten pari parasta tyttöä ja muita ei millään huolittaisi omaan joukkueeseen. Alkaa ottaa päähän, varsinkin kun "huonojen" joukossa on loistaviakin (kuten *köh* minä XD) Poikien asenneongelmien takia en anna peliäni pilata. Viimeksikin potkin niin antaumuksella että kenkä meni rikki, lensin kaksi kertaa maahan kun joku juoksi mua päin, M törmäs muhun about 600 kertaa ja toinen M 900 kertaa. Sattuhan se, mutta kipu vahvistaa. Mun kivun syynä olin minä itse, koska juoksin suoraan toisten reitille ja ne ei voinu pysähtyy ajoissa ku nurmikko oli liukas. Heha, oppiihan muakin arvostamaan kun mua saa riepottaa niin paljon ku tahtoo ja mä en tunne mitään :| Mun korkeasta kipukynnyksestä on joskus hyötyäkin.

Tulipas tylsä juttu. En jaksanu ajatella mitään elämän suuria kysymyksiä vaan pitäydyin tässä perushommassa.

~ j